Tuomioistuimen työjärjestys – Sääntö 47

Tuomioistuimen työjärjestys

Sääntö 471 – Yksilövalituksen sisältö

1. Ihmisoikeussopimuksen 34 artiklan mukainen valitus tulee tehdä tuomioistuimen sihteeristön viralliselle valituslomakkeelle, ellei tuomioistuin toisin päätä. Valituksen tulee sisältää kaikki valituslomakkeessa yksilöidyt tiedot ja siitä tulee käydä ilmi

a) valittajan nimi, syntymäaika, kansallisuus ja osoite sekä, mikäli valittajana on oikeushenkilö, valittajan täydellinen nimi, perustamis- tai rekisteröintipäivä, mahdollinen yritys- tai yhteisötunnus sekä virallinen osoite;

b) mikäli valittaja käyttää asiamiestä tai edustajaa, tämän nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä sähköpostiosoite;

c) mikäli valittaja käyttää asiamiestä tai edustajaa, tulee valituslomakkeen kohdassa ”valtakirja” olla valittajan alkuperäinen allekirjoitus ja päivämäärä, samoin kuin asiamiehen alkuperäinen allekirjoitus ja päivämäärä osoittamassa, että hän on suostunut edustamaan valittajaa. Tuomioistuin voi kuitenkin hyväksyä allekirjoitukset joko kopiona tai sopimuspuolten kansallisen lainsäädännön mukaisena muuna valtakirjana, mikäli valittaja on ilmoittanut pakottavan syyn olla täyttämättä tämän säännöksen vaatimuksia ja toimittanut tuomioistuimelle sen sihteeristön virallisen valtakirjan alkuperäisine allekirjoituksineen kohtuullisessa ajassa;

d) sen sopimusvaltion tai -valtioiden nimet, joihin valitus kohdistuu;

e) ytimekäs ja selkeä kuvaus tapahtumista;

f) ytimekäs ja selkeä kuvaus väitety(i)stä sopimusloukkauksesta tai -loukkauksista perusteluineen; ja

g) ytimekäs ja selkeä selvitys siitä, että valitus täyttää ihmisoikeussopimuksen 35 artiklan 1-kohdan mukaiset tutkittavaksi ottamisen edellytykset.

2.

a) Kaikkien yllä 1 e) – g)-kohdissa mainittujen valituslomakkeen tietojen tulee olla riittävät, jotta tuomioistuin voi niiden perusteella määritellä valituksen luonteen ja laajuuden turvautumatta muihin asiakirjoihin.

b) Valittaja voi kuitenkin antaa lisätietoja valituksesta liittämällä valituslomakkeeseen tarkempia tapahtumatietoja, laajemman kuvauksen väitetyistä sopimusloukkauksista sekä muita olennaisia tietoja. Tämä valitukseen liitettävä lisäselvitys ei saa kuitenkaan ylittää 20 sivua.

3.1. Valituslomakkeessa tulee olla valittajan, hänen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitus ja siihen tulee liittää

a) jäljennökset valituksenalaisista tuomioistuinten tai muiden viranomaisten ratkaisuista sekä muista valitukseen olennaisesti liittyvistä asiakirjoista;

b) jäljennökset asiakirjoista ja ratkaisuista, jotka osoittavat valittajan turvautuneen ihmisoikeussopimuksen 35 artiklan 1-kohdan mukaisiin kotimaisiin oikeussuojakeinoihin sekä noudattaneen valituksen tekemiselle asetettua määräaikaa;

c) soveltuvin osin myös jäljennökset asiakirjoista, jotka liittyvät mahdollisiin muihin kansainvälisiin valitus- tai sovintomenettelyihin;

d) edustajan todistus oikeudestaan toimia oikeushenkilön puolesta, mikäli valittajana on tämän säännön 1 a)-kohdan mukainen oikeushenkilö.

3.2. Valituksen liitteenä toimitettavien asiakirjojen tulee olla kronologisesti järjestetty päiväyksen mukaan, juoksevasti numeroitu sekä selkeästi toisistaan erotettavissa.

4. Valittajan on ilmoitettava tuomioistuimelle, mikäli hän haluaa henkilöllisyytensä salattavan, sekä perusteltava, miksi pääsääntöisestä tuomioistuinkäsittelyn julkisuusperiaatteesta tulisi hänen kohdallaan poiketa. Tuomioistuin voi hyväksyä henkilöllisyyden salaamista koskevan pyynnön tai päättää salata sen myös omasta aloitteestaan.

5.1. Tämän säännön 1–3-kohdissa esitettyjen vaatimusten laiminlyönti johtaa valituksen tutkimatta jättämiseen, ellei

a) valittaja ole toimittanut riittävää selvitystä laiminlyönnin syistä;

b) valitus koske pyyntöä väliaikaismääräyksen antamiseksi;

c) tuomioistuin muutoin niin päätä omasta tai valittajan aloitteesta.

5.2. Tuomioistuin voi kaikissa tilanteissa pyytää valittajaa toimittamaan lisäselvitystä tai -asiakirjoja tietyn määräajan kuluessa, jos se katsoo sen tarpeelliseksi.

6.

a) Ihmisoikeussopimuksen 35 artiklan 1-kohdassa tarkoitettuna valituksen vireilletulopäivänä pidetään sitä päivää, jolloin tämän säännön mukaiset tiedot sisältävä valituslomake on lähetetty tuomioistuimelle. Lähetyspäivänä pidetään postileiman päivämäärää.

b) Tuomioistuin voi kuitenkin perustellusta syystä päättää, että valitus katsotaan tulleeksi vireille jonain muuna kuin yllä mainittuna ajankohtana.

7. Valittajan tulee ilmoittaa tuomioistuimelle osoitteensa muutoksesta sekä kaikista valitukseen liittyvien olosuhteiden muutoksista.

__________

1 Sellaisena kuin se on tuomioistuimen tekemien muutosten jälkeen 17.6. ja 8.7.2002, 11.12.2007, 22.9.2008, 6.5.2013, 1.6. ja 5.10.2015 ja 18.1.2024.